Akateeminen parviäly tiedeyhteisön työvälineenä
Akateemisella parviälyllä tarkoitetaan internetin kautta verkottunutta tiedeyhteisöä eli kaikkia akateemisen loppututkinnon suorittaneita henkilöitä, joilla on kiinnostus osallistua tieteellisten kirjoitusten kommentointiin, arviointiin ja hyödyntämiseen.
Akateemisen parviäly on organisoitunut yhteisöiksi sekä projekteiksi. Kommentointi edellyttää yleensä rekisteröitymistä yhteisön jäseneksi, mutta joiltain osin kommentointi onnistuu myös anonyymisti (mm. tiedeblogit). Yhteisön jäsenet voivat perustaa projekteja sekä liittyä niihin kommentoidakseen tai kirjoittaakseen tieteellisiä tekstejä.
Seuraavassa on esimerkkejä parviälyä hyödyntävistä tieteellisistä yhteisöistä:
- Tutkijoista ja vapaaehtoisista muodostuva Bellingcat
- Research Gate, josta on kehittymässä tutkijoille välttämätön LinkedIn ja Facebook.
- Facebookin tieteelliset "Social learning" -ryhmät kuten Parviäly tiedettä tukemassa
- Facebookin suljetut tutkijayhteisöt kuten STEMM,
- Yliopistojen alumniverkostot kuten Aalto Alumni Circle
Näiden yhteisöjen sisälle jäsentyy parviälyryhmiä, jotka keskittyvät tiettyyn yksittäiseen aiheeseen.
- Research Gatessa projekteja kutsutaan laboratorioiksi.
- Facebookissa yhteisöjen sisäiset projektit perustuvat Yksikkö-toiminnallisuuteen: Kullekin tieteelliselle projektille tai julkaisulle on mahdollista perustaa parviälyryhmän sisälle oma yksikkönsä, jonka sisällä keskitytään tiiviisti vain kyseisen projektin aiheeseen. Yksikön sisällä voi julkaista, kommentoida sekä toteuttaa yhteisöllisen oppimisen "tenttejä".
Tutkijoiden tutkijaryhmien on tärkeää valita kommentointialusta oikein, jotta julkaistuillle luonnoksille, esijulkaisuille ja vertaisarvioiduille teoksille saadaan mahdollisimman laaja, osaava ja hyödyllinen kommentoijajoukko.
Lähteitä ja linkkejä:
Villiers (2010). Academic Use of a Group on Facebook: Initial Findings and Perceptions
