16.11.2020ebm, näyttöön perustuva lääketiede, cochrane, päätöksenteko, pandemiat

Näyttöön pe­rus­tu­van lää­ke­tie­teen ke­hit­tä­mis­tar­pei­ta

Call for Comments 1

Tekijä:

Pasi Malmi, HTT
https://orcid.org/0000-0002-2303-417X
https://isni.org/isni/0000000065081586


Sarjan Call for Comments  ISSN 2736-9412

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.


Avainsanat YSO:

COVID-19

pandemiat

poliittinen päätöksenteko

näyttöön perustuva lääketiede

si­vii­li­krii­sin­hal­lin­ta


Tiivistelmä:

Näyttöön perustuva lääketiede eli EBM (Evidence Based Medicine) on kehitetty antamaan lääkäreille parasta mahdollista tietoa sekä parhaat mahdolliset pää­tök­sen­te­ko­me­net­te­lyt potilaiden hoitamista varten. EBM:n soveltamiskäytännöt ovat kuitenkin muotoutuneet liiaksi sen oletuksen varaan, että eletään normaaliaikoja ja että käsillä olevaan ongelmaan löytyy vastauksia jo tehdyistä RCT-tutkimuksista (Random Controlled Trial). Tämä olettamus ei sovellu äkillisiin kriisiolosuhteisiin kuten COVID-19-epidemiaan.


Artikkelin tarkoituksena on esittää hallintotieteisiin ja päätöksenteon teoriaan perustuvia suosituksia siitä, miten EBM:n sisältämiä päteviä ja arvokkaita perusperiaatteita tulisi soveltaa ja jatkokehitellä COVID-19-pandemian kaltaisessa tilanteessa.


Keskeisenä suosituksena on asiakkaan arvojen ja preferenssien selvittäminen sekä toiminta-vaihtoehtojen vertaileminen näitä arvoja kuvastavien mittarien pohjalta. Toisena suosituksena on pätevän vertailuasetelman muodostaminen eli intervention ja intervention tekemättä jättämisen aito vertailu ilman oletusta siitä, että intervention tueksi tarvittaisiin vahvaa todistusaineistoa: Yhtä vahvaa todistusaineistoa tarvitaan myös intervention tekemättä jättämiselle. Kolmas suositus on se, että uudentyyppisissä kriisitilanteissa tiedon hakua ei pidä rajata Cochrane-kirjastoon eikä RCT-tutkimuksiin, sillä RCT-tasoa edustavan ”kovan” todistus-aineiston kertyminen kestää yleensä useamman vuoden. Lääkärien ja ter­veys­vi­ran­omais­ten olisi kyettävä hyödyntämään tehokkaasti myös heikomman tason todistusaineisto, josta osa saattaa olla peräisin kokonaan lääketieteen ulkopuolelta, kuten esimerkiksi aerosolien leviämistä ja suodattamista koskeva tutkimus. Liika keskittyminen RCT-tutkimuksiin johtaa joko päätöksenteon lykkääntymiseen tai vaihtoehtoisesti päätökseen ”ei interventiota” ennen kuin päätöksen tueksi on löydettävissä massiivinen RCT-todistusaineisto.


Jos asiakkaan arvot olisi selvitetty Suomessa keväällä 2020 näyttöön perustuvan lääketieteen perusperiaatteiden mukaisesti ennen kas­vo­mas­ki­suo­si­tuk­siin liittyvää päätöksentekoa, olisi todennäköisesti voitu havaita, että tärkeintä asiakkaalle eli suomalaisille ja maan hallitukselle on ihmishenkien säästäminen. Tämä olisi johtanut siihen päätelmään, että kasvomaskien kaltaisia suojavälineitä sekä tiettyjen vitamiinien korotettuja annossuosituksia on mahdollista ottaa käyttöön COVID-19-taudin torjumiseksi myös ilman laajoja väestötason hyötyjä todistavia RCT-tutkimuksia. Perusteluna EBM:n mukaan on tällöin se, että todennäköiset hyödyt ylittävät kyseisten interventioiden todennäköiset haitat.


Tämän artikkelin jatkokehitys on keskeytetty, koska artikkelin sisältö on yhdistetty teokseen Harlin et. al (2021) Why were facemasks not recommended despite their benefits?


Artikkelin arkistokappale on kuitenkin edelleen saatavilla PDF-muodossa.

Frakki-me.JPG

Pasi Malmi

Hallintotieteiden tohtori 

https://orcid.org/0000-0002-2303-417X https://isni.org/isni/0000000065081586