Kas­vo­mas­kien hyödyt ja haitat sekä pää­tök­sen­teon taustat

Tut­ki­muk­ses­ta tiedoksi 1 – Från forskning till vetande 1

Lataa PDF


Tekijät:

Ali Harlin, TkT 

https://orcid.org/0000-0002-9226-5991
https://isni.org/isni/0000000481145200

Pasi Malmi, HTT, vastaava kirjoittaja
https://orcid.org/0000-0002-2303-417X
https://isni.org/isni/0000000065081586

Vesa Kirjavainen, FM
https://orcid.org/0000-0001-6664-8406

Marja Rissanen, TkT
https://orcid.org/0000-0002-5466-7543
https://isni.org/isni/0000000484880219

Thomas Brand, MSocSc, MA
https://orcid.org/0000-0002-4559-1153


ISSN 2736-9315 Tutkimuksesta tiedoksi - Från forskning till vetande

ISBN 978-952-69579-0-6 (PDF)

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.


Avainsanat YSO:

COVID-19
epidemiat
koronavirukset
pandemiat
poliittinen päätöksenteko
si­vii­li­krii­sin­hal­lin­ta
suojautuminen

Avainsanat MESH:

henkilökohtainen suojavarustus
naamarit
Personal Protective Equipment
Masks

Muut avainsanat:

exit-strategia
kangasmaskit
kasvomaskit


Tiivistelmä:

Maskien käyttäjälleen sekä muille ihmisille aiheuttamat hyödyt on todennettu kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa, joissa maskien vaikutusta virusten leviämiseen on tutkittu mm. suo­da­tus­mit­tauk­sil­la, aerosoli- tai po­pu­laa­tio­si­mu­laa­tioil­la, maakohtaisilla COVID-19-kuol­lei­suus­ti­las­toil­la tai maskin käyttäjien keskuudessa tehdyillä seu­ran­ta­tut­ki­muk­sil­la, osin myös aiempien vastaavan tyyppisten epidemioiden aikana. Jo pelkillä teknisillä mittauksilla voidaan todeta, että parhaat kirurgiset maskit suodattavat jopa 95 % kolmen mikronin kokoisista hiukkasista siinä missä parhaiden vastaavan hengitysvastuksen aiheuttavien kankaiden suodatusteho on noin 60–70 %. Maskien lääketieteellisistä haitoista on varsin vähän tieteellistä tutkimusta; olennaisia haittoja alkaa löytyä vasta silloin, jos mukaan otetaan kulttuurillisia tai poliittisia perusteluja.


Tämä raportti luo katsauksen maskeja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen sekä tarjoaa tietoa siitä, miten kasvomaskien laajamittaisen käytön hyötyjä voi maksimoida ja haittoja minimoida. Kasvomaskeja tarkastellaan teknisestä, lääketieteellisestä, hal­lin­to­tie­teel­li­ses­tä sekä osin myös ta­lous­tie­teel­li­ses­tä näkökulmasta: Esimerkiksi soveltamalla Abaluckin tutkijaryhmän tuloksia Suomeen, voidaan laajamittaisen maskienkäytön hyötyvaikutuksiksi arvioida Suomessa noin 23–28 miljardia euroa.


Raportissa selvitetään myös niitä kulttuurillisia, hallinnollisia ja poliittisia diskursseja, joiden vaikutuksesta maskien hyödyt on koettu pieniksi ja haitat suuriksi. Keskeisiksi tällaisiksi diskursseiksi paikannettiin regulaatiodiskurssi, byrokratiadiskurssi, näyttöön perustuvan lääketieteen Cochrane-paradigma, laumasuojadiskurssi sekä konservatiivis-ennakkoluuloinen diskurssi, jossa on korostettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden erilaisuutta verrattuna muihin maihin ja maanosiin. Tutkimuksen aikana ei kuitenkaan löytynyt suoranaisia viitteitä siitä, että hallitus tai viranomaiset olisivat tarkoituksellisesti välittäneet suomalaisille virheellistä tietoa. 


Koska päätöksentekoa ja viestintää on aina mahdollista parantaa, raportin lopussa esitetään hallitukselle ja ter­veys­vi­ran­omai­sil­le näyttöön perustuvaan lääketieteeseen, hallintotieteeseen sekä WHO:n parhaisiin käytöntöihin perustuvia suosituksia.


Lataa PDF

Miksi-ei-maskeja_2-me.PNG