Tekijä:
Pasi Malmi, HTT,
https://orcid.org/0000-0002-2303-417X
https://isni.org/isni/0000000065081586
ISSN 2736-9404 Call for Reviews
ISBN 978-952-69579-1-3
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Avainsanat:
diskurssi
epidemiat
koronavirukset
mutaatiot
pandemiat
tieteellinen tieto
henkilökohtainen suojavarustus
naamarit
Communication
Personal Protective Equipment
Public Service Announcements as Topic
Masks
Tiivistelmä:
Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miksi julkisorganisaatioilla ja medialla on taipumus levittää kansalaisille virheellistä tietoa COVID-19-pandemian sekä muiden vastaavien kriisien ja toimintaympäristön nopeiden muutosten aikana.
Vaikka monelle tulee ensimmäisinä selityksinä mieleen viranomaisten epäpätevyys, tahallinen valehteleminen tai jonkinlainen ”salaliitto”, nämä selitykset eivät kuitenkaan ole kovin osuvia. Parempi selitys löytyy monista eri asiantuntijoista ja organisaatioista muodostuvassa viestintäverkostossa tapahtuvasta tieteellisen tiedon tärveltymisestä, jota voidaan kansankielellä kutsua myös ”rikkinäiseksi puhelimeksi”. Kirjoitus kuvaa näitä tärveltymismekanismeja ja niiden tuottamia virheellisiä uskomuksia diskurssianalyysin sekä meemiteorian näkökulmasta (Dawkins 1972, Malmi 1988/1992/2009).
Kutsu vertaisarvioijille:
Kirjoitukselle haetaan vertaisarvioijia. On kuitenkin huomioitava, että tämä artikkeli on yhdistetty teoksen Harlin ym. (2021) Why were facemasks not recommended despite their benefits? kanssa, joten myös vertaisarviointi kohdistuu tähän uudempaan teokseen (ks. luku 5). Jos olet kiinnostunut tekemään vertaisarvioinnin, ota yhteyttä toimitusneuvostoomme!
Alkuperäisen suomenkielisen artikkelin "Miksi julkisorganisaatiot levittävät virhetietoa kriisien aikana?" arkistokappale on saatavilla oheisen linkin kautta: Lataa PDF